Kirjoitin Itä-Hämeessä 8.3. koulukiusaamisesta. Sain kirjoituksestani paljon positiivista palautetta, mutta haluan nostaa myös toisen teeman esille tämän aiheen tiimoilta. Olen useaan otteeseen muistuttanut, että suomalaisten poikien pahoinvointia pitäisi tuoda enemmän esille yhteiskunnallisessa keskustelussa. Lasten ja nuorten hyvinvointi ei kohene, ellei kaikille lapsilla ole sukupuolesta riippumatta yhtäläisiä valmiuksia kasvaa kunnon kansalaisiksi.
Olen itse melko riehakkaan poikaluokan kasvatti. Myllyojan koulussa meistä kasvoi aika tiivis porukka, joka oli täynnä vahvoja persoonia. Yläasteelle siirtyessä porukka täydentyi vielä muutamalla kaverilla ja niin sanotusti show oli valmis. Erityisesti Lyseonmäen koulussa meno oli monesti luokassamme täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Äidinkielen kielioppi ei tahtonut juuri ketään kiinnostaa, vaan urheilu ja mopot olivat suosituimpia puheenaiheita. Suurella osalle myös lukeminen oli melkoista pakko pullaa, samaan aikaan kun toiset kahlasivat lävitse kaunokirjallisuuden klassikoita.
Kuitenkin sekä ala -ja yläasteella oli loistavaa ja osaavaa henkilökuntaa, jotka osasivat kuunnella nuorten murheita ja kannustaa jokaista toteuttamaan itseään. Tästä poikaluokasta on kasvanut jo reippaita nuoria miehiä, joista osa on ollut jo muutaman vuoden työelämässä, osa opiskelee ja onpahan muutama kerennyt jo perheenkin perustamaan. Kaikkialle ei välttämättä kuitenkaan ole niin hyviä mahdollisuuksia, kuin meillä Heinolassa on ollut.
Suomalaisten poikien lukutaito on ollut jo useamman vuoden laskussa Pisa-tutkimusten mukaan. Yhä useampi poika suoriutuu yläasteelta vajaavaisella lukutaidolla kohti työelämää tai jatko-opintoja. Jos niihin on ylipäätään mahdollista päästä ilman kivistä tietä kuroen umpeen menetettyjä opintoja, kun tukea ei ole ollut saatavilla. Putoaminen koulutuksen kelkasta näkyy ikävänä merkkinä tilastoissa niin päihteidenkäytön osalta ja samoin erilaisina käytöshäiriöinä. Syksystä alkaen toteutuva oppivelvollisuuden laajeneminen tuo tähän lisää helpotusta, kun 10 000 nuorta pääsee automaattisesti toiselle asteelle opiskelemaan. Kuitenkin myös oppimisvalmiuksien vahvistamisessa tarvitaan järeitä keinoja.
On ikävää, miten myös meillä Heinolassa osa päättäjiksi haluavista haluaa etsiä myös opetuksen laadusta säästötavoitteita. Nämä säästöt pahimmillaan rapauttavat useamman nuoren tulevaisuuden tavoitteet ja luovat monimuotoisia ongelmia, jotka pahimmillaan periytyvät sukupolvelta toiselle. Suomen väestön ikääntyessä ja ikäluokkien pienentyessä ei ole mahdollista hukata yhtään nuorta, siksi toimia tarvitaan nyt!
Sami Salminen
kaupunginvaltuutettu
kuntavaaliehdokas (sd.)